Kuvauskirjallisuutta
Paikalliskirjastosta löytyi tänään muutama hyllymetri valokuvausaiheisia teoksia, kun kävin palauttamassa aiemmat lainani. John Degecoen the new manual of Photography, paksu opas, vaikuttaa kerrassaan loistavalta. Samoin Patrick Ricen Success in Print Competition sisälsi ihastuttavia häävalokuvia.
Samalla kirjastoreissulla ostin tarjouksen houkuttelemana kokeeksi kokojyväsämpylän/-patongin. Maku oli kohdallaan, tosin saksanpähkinät sisällä oli yllätys, mutta ihan toimiva. Yleensähän leipä on täällä täysin valkoista, hyvin pehmyttä ja vaihtelu on aina kivaa.
Tämän kaiken lukemisen ja aiempien pienten kokeilujen jälkeen olen varmaankin päässyt taitojen kehittymisen neliportaisella asteikolla toiselle portaalle, tiedostetulle epäpätevyydelle. Seuraavaksi taitoja kehittää tietoisesti, ja aikanaan kaikki sujuu luonnollisesti, huomion keskittyessä oleelliseen.
Jännä huomata kuinka suuren osan omasta huomiosta valokuvaaminen saa tällä hetkellä. Ilmeisesti on vähän tylsempi vaihe menossa koulun suhteen, joten houkuttelevammat asiat vetävät puoleensa. Ja huomaa kyllä senkin, että uusiin ihmisiin tulee tutustuttua harvemmin, enää ei jaksa itse olla niin aktiivinen. Noh, väsymyshän on universaalia, kyllä sitä Suomessakin välillä hieman laiskotti.
Huomenna on suuri päivä, lastenjuhlan aika. Oman kameran paristot on ladattu ja toinen kurssikaverini on varustettu digivideokamerella ja kolmella tunnin lipp... eikun videokasetilla ;-) Aikainen herätys luvassa, joten täältä tähän.
Samalla kirjastoreissulla ostin tarjouksen houkuttelemana kokeeksi kokojyväsämpylän/-patongin. Maku oli kohdallaan, tosin saksanpähkinät sisällä oli yllätys, mutta ihan toimiva. Yleensähän leipä on täällä täysin valkoista, hyvin pehmyttä ja vaihtelu on aina kivaa.
Tämän kaiken lukemisen ja aiempien pienten kokeilujen jälkeen olen varmaankin päässyt taitojen kehittymisen neliportaisella asteikolla toiselle portaalle, tiedostetulle epäpätevyydelle. Seuraavaksi taitoja kehittää tietoisesti, ja aikanaan kaikki sujuu luonnollisesti, huomion keskittyessä oleelliseen.
Jännä huomata kuinka suuren osan omasta huomiosta valokuvaaminen saa tällä hetkellä. Ilmeisesti on vähän tylsempi vaihe menossa koulun suhteen, joten houkuttelevammat asiat vetävät puoleensa. Ja huomaa kyllä senkin, että uusiin ihmisiin tulee tutustuttua harvemmin, enää ei jaksa itse olla niin aktiivinen. Noh, väsymyshän on universaalia, kyllä sitä Suomessakin välillä hieman laiskotti.
Huomenna on suuri päivä, lastenjuhlan aika. Oman kameran paristot on ladattu ja toinen kurssikaverini on varustettu digivideokamerella ja kolmella tunnin lipp... eikun videokasetilla ;-) Aikainen herätys luvassa, joten täältä tähän.

0 Comments:
Lähetä kommentti
<< Home